Perhe-elämän muuttuessa

Olipa kyseessä avioero, avoero, lasten huoltajuus tai isyysasiat, olemme tukenasi.

Perhe-elämän muuttuessa

Ero tai perheen rakenteen muutos on aina iso elämänmuutos ja samalla se tuo mukanaan joukon juridisia kysymyksiä, jotka on ratkaistava. Olipa kyseessä avioero, avoero, lasten huoltajuus tai isyysasiat, olemme tukenasi. Yli 20 vuoden kokemuksella tiedämme, että näissä tilanteissa tarvitaan sekä asiantuntemusta että inhimillisyyttä.

Ota yhteyttä

Avioero — miten prosessi etenee?

Avioeroa haetaan OmaTuomioistuin-asiointipalvelussa jommankumman puolison kotikunnan käräjäoikeudelle. Hakemus voidaan jättää joko yhdessä tai erikseen. Jos vain toinen hakee, käräjäoikeus antaa hakemuksen tiedoksi toiselle puolisolle. Käsittelymaksusta vastaa hakija.

Sähköinen avioerohakemus: www.tuomioistuimet.fi/asiat/perhe-ja-hakemusasiat/avioero/

Avioeron voi saada kahdella tavalla: joko kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen tai välittömästi, jos puolisot ovat asuneet erillään yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Harkinta-aika lasketaan siitä, kun hakemus on tullut vireille.

Harkinta-ajan jälkeen jätetään toisen vaiheen hakemus, jonka voi jättää aikaisintaan kuuden ja viimeistään kahdentoista kuukauden kuluttua harkinta-ajan alkamisesta. Jos toisen vaiheen hakemusta ei jätä ajallaan, avioeroasia raukeaa. Avioeron yhteydessä tai sen jälkeen toimitetaan omaisuuden ositus, jossa puolisoiden yhteenlaskettu netto-omaisuus jaetaan tasan, ellei avioehtosopimuksella ole toisin sovittu

Me autamme muun muassa

  • omaisuuden erottelun toimittamisessa
  • osituksen toimittamisessa
  • lähestymiskiellon hakemisessa
  • omaisuuden jakoon liittyvissä neuvotteluissa ja riidoissa

Usein kysytyt kysymykset

Usein kysyttyä avioerosta

Voiko avioeron saada ilman puolison suostumusta?

Kyllä. Kumpikin puoliso voi hakea avioeroa yksin — toisen suostumus ei ole edellytys avioerolle. Jos vain toinen hakee, käräjäoikeus antaa hakemuksen tiedoksi toiselle puolisolle. Avioero myönnetään kuuden kuukauden harkinta-ajan kuluttua toisen vaiheen hakemuksella riippumatta siitä, onko toinen puoliso samaa mieltä.

Kuinka kauan avioero kestää?

Nopein reitti on yleensä noin kahdeksan kuukauden prosessi: hakemus, kuuden kuukauden harkinta-aika ja toisen vaiheen hakemus. Jos puolisot ovat asuneet erillään yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta, ero voidaan myöntää ilman harkinta-aikaa. Harkinta-aika alkaa kulua siitä, kun ensimmäinen avioerohakemus annetaan toiselle puolisolle tiedoksi tai siitä, kun molemmat puolisot jättävät yhteisen avioerohakemuksen käräjäoikeuteen. Käräjäoikeuden käsittelyaika vaikuttaa kokonaiskestoon.

Mitä tapahtuu omaisuudelle avioeron jälkeen?

Avioeron jälkeen toimitetaan omaisuuden ositus, jossa puolisoilla avioeron vireille tullessa ollut netto-omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti tasan, ellei avioehtosopimuksella ole toisin sovittu. Osituksen voi toimittaa jo harkinta-aikana eli ei tarvitse odottaa avioeron lainvoimaisuutta. Jos osapuolet eivät pääse sopuun, käräjäoikeus voi määrätä pesänjakajan toimittamaan osituksen.

Pitääkö avioeroa varten mennä oikeuteen?

Avioero käsitellään kirjallisessa menettelyssä, eikä istuntoa yleensä järjestetä. Hakemus jätetään sähköisesti OmaTuomioistuin-palvelussa tai kirjallisesti käräjäoikeudelle. Oikeuteen meneminen tulee kyseeseen vain, jos puolisot riitelevät omaisuuden jaosta tai lasten asioista tavalla, jota ei muuten saada ratkaistua.

Avoero — mitä eroja avoliitossa on avioliittoon verrattuna?

Moni yllättyy siitä, kuinka paljon avoero eroaa juridisesti avioerosta. Avoliitossa ei ole avio-oikeutta eli kumpikin omistaa oman omaisuutensa, ja omistajuus määräytyy niin sanotun nimiperiaatteen mukaan: se omistaa, kenen nimissä omaisuus on.

Avoliiton päättyessä toimitetaan omaisuuden erottelu, jossa kumpikin saa pitää oman omaisuutensa. Yhteisesti hankittu omaisuus jaetaan tasan. Avoliittolaki tarjoaa lisäsuojaa, jos avoliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta tai parilla on tai on ollut yhteinen tai yhteishuollossa oleva lapsi: tällöin osapuolella voi olla oikeus hyvitykseen, jos hän on panoksellaan — rahallisesti tai työnteolla — kartuttanut toisen omaisuutta. Hyvitysvaatimus vanhenee kolmen vuoden kuluessa erilleen muutosta tai avopuolison kuolemasta.

Jos omaisuuden erottelusta ei päästä sopuun käräjäoikeudesta voi hakea pesänjakajan määräämistä hoitamaan omaisuuden jakamisen.

Huomionarvoista: Avopuolisoilla ei ole automaattista perintöoikeutta. Jos haluat turvata avopuolisosi aseman, tarvitaan testamentti.

Me autamme muun muassa:

  • omaisuuden erottelussa ja hyvitysvaatimuksissa
  • yhteisen omaisuuden jakamisessa
  • avoliiton aikaisiin sopimuksiin liittyvissä kysymyksissä

Usein kysytyt kysymykset

Usein kysyttyä avoerosta

Onko avoliitossa avio-oikeus toisen omaisuuteen?

Ei ole. Avoliitossa kumpikin omistaa oman omaisuutensa. Omistajuus määräytyy nimiperiaatteen mukaan: se omistaa, kenen nimissä omaisuus on. Yhteisesti hankittu omaisuus jaetaan tasan.

Milloin avopuolisolla on oikeus hyvitykseen?

Hyvitykseen voi olla oikeus jos avoliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta tai parilla on tai on ollut yhteinen tai yhteishuollossa oleva lapsi, ja toinen osapuoli on panoksellaan ( rahallisesti tai työnteolla) kartuttanut toisen omaisuutta tavalla, joka johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen ilman hyvitystä. Hyvitysvaatimus vanhenee kolmen vuoden kuluessa erilleen muutosta tai avopuolison kuolemasta.

Mitä jos avoerossa ei päästä sopuun omaisuuden jaosta?

Käräjäoikeudelta voi hakea pesänjakajan määräämistä toimittamaan omaisuuden erottelu. Pesänjakaja on puolueeton lakimies, joka ratkaisee erimielisyydet. Ennen tähän vaiheeseen päätymistä sovittelu on usein nopeampi ja edullisempi vaihtoehto.

Onko avopuolisolla perintöoikeus?

Ei automaattisesti. Avopuoliso ei peri toistaan ilman testamenttia. Jos haluat turvata avopuolisosi aseman kuolemasi varalta, tarvitaan testamentti.

Omaisuuden jakaminen ja ositus erotilanteessa — mitä se käytännössä tarkoittaa?

Ositus on toimitus, jossa avioliiton aikana syntynyt varallisuussuhde puretaan ja omaisuus jaetaan puolisoiden kesken pysyvästi. Se tulee ajankohtaiseksi kahdessa tilanteessa: avioeron vireille tulon jälkeen tai puolison kuoleman yhteydessä. Osituksen tarkoituksena ei ole keskustella siitä, kuka ansaitsi enemmän tai teki enemmän töitä, vaan ositus on laskennallinen toimitus, jossa noudatetaan avioliittolain säännöksiä.

Miten osituslaskelma toimii?

Kummankin puolison avio-oikeuden alainen omaisuus ja velat listataan erikseen. Varoista vähennetään velat, jolloin saadaan kummankin netto-omaisuus. Mikäli puolison omaisuus on negatiivinen, merkitään puolison netto-omaisuus nollaksi. Molempien puolisoiden netto-omaisuudet lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella — tulos on se osuus, johon kumpikin on avio-oikeutensa perusteella oikeutettu. Jos toinen omistaa enemmän, hän suorittaa toiselle tasinkoa niin, että lopputulos tasoittuu.

Tärkeää on muistaa, että avio-oikeus katkeaa avioeron vireille tuloon ja sen jälkeen kertynyt uusi varallisuus tai kertyneet velat eivät kuulu ositukseen. Kuitenkin ositettavan omaisuuden avioeron vireilletulon jälkeen kerryttämä tuotto tai aikaansaamat kulut voivat vaikuttaa osituksen lopputulokseen. Tämän vuoksi ositus kannattaa aloittaa ripeästi, eikä sitä tarvitse odottaa avioeron lainvoimaisuuteen asti.

Sopimusositus vai toimitusositus?

Yleisin ja selvästi edullisin tapa on sopimusositus, jossa puolisot sopivat jaosta keskenään. Sopimuksesta laaditaan osituskirja, jonka molemmat allekirjoittavat ja hyväksyvät kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa.

Jos sopimukseen ei päästä, kumpi tahansa voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Pesänjakaja on puolueeton lakimies, jonka ensisijainen tehtävä on pyrkiä sovintoon. Jos sovintoa ei synny, pesänjakaja toimittaa osituksen lain mukaan.

Mitä jos ositusta ei koskaan tehdä?

Osituksen tekemättä jättäminen voi aiheuttaa yllätyksiä myöhemmin. Niin kauan kuin ositusta ei ole toimitettu, entinen puoliso on mukana entisen puolison kuolinpesässä osakkaana. Tämä voi tulla perillisille täysin yllätyksenä vuosienkin jälkeen.

Me autamme muun muassa

  • ositussopimuksen laadinnassa
  • osituslaskelman tekemisessä, mukaan lukien avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden selvittäminen
  • tilanteissa, joissa toinen osapuoli ei suostu ositukseen
  • pesänjakajamenettelyssä

Lesken erityisasema osituksessa — mitä tarkoittaa tasinkoprivilegi?

Kun ositus toimitetaan puolison kuoleman jälkeen — ei avioeron vuoksi — leskellä on erityinen suoja, jota kutsutaan tasinkoetuoikeudeksi, eli tasinkoprivilegiksi. Se tarkoittaa, että jos leski on puolisoista varakkaampi, hänellä on oikeus kieltäytyä tasingon maksamisesta kuolleen puolison perillisille. Leski saa tällöin koko elinaikansa pitää kaiken omaisuutensa.

Jos taas vainaja oli varakkaampi, leskellä on oikeus saada tasinkoa kuolinpesältä ja halutessaan leski voi kieltäytyä myös tästä tasingosta.

Tasinkoprivilegi on lesken henkilökohtainen oikeus, se ei siirry lesken perillisille. Jos leski kuolee ennen kuin ositus on saatettu loppuun, oikeus raukeaa. Tämä voi johtaa yllättäviin lopputuloksiin erityisesti uusioperheissä, joissa puolisoilla on eri perilliset. Tilanteeseen voidaan varautua avioehtosopimuksella.

Me autamme muun muassa

  • jäämistöosituksen toimittamisessa ennen perinnönjakoa
  • tilanteissa, joissa ositukseen liittyy erimielisyyksiä perillisten ja lesken välillä

Usein kysytyt kysymykset

Usein kysyttyä osituksesta

Milloin ositus pitää tehdä?

Ositukselle ei ole toistaiseksi laissa säädettyä määräaikaa, se on mahdollista toimittaa heti kun avioerohakemus on jätetty käräjäoikeudelle. Avioeron lainvoimaisuutta ei tarvitse odottaa. Käytännössä ositus kannattaa hoitaa mahdollisimman pian, jotta vältytään myöhemmiltä yllätyksiltä ja varmistetaan oikeudet ositettavaan omaisuuteen.

Mitä omaisuus kuuluu ositukseen ja mitä ei?

Ositukseen kuuluu avio-oikeuden alainen omaisuus silloin, kun avioerohakemus jätettiin käräjäoikeuteen, eli pääsääntöisesti kaikki, mitä puolisoilla on. Myös avio-oikeuden alaisen omaisuuden tuotto ja kulut kuuluu ottaa huomioon osituksessa. Avio-oikeuden ulkopuolelle jää omaisuus, joka on nimenomaisesti suljettu pois avioehdolla, testamentilla tai lahjakirjalla. Myös se, mitä tällaisella ulkopuolisella omaisuudella on hankittu, voi olla avio-oikeuden ulkopuolella.

Voiko ositusta sovitella, jos lopputulos tuntuu kohtuuttomalta?

Kyllä, tietyissä tilanteissa. Jos osituksen lopputulos muodostuisi kohtuuttomaksi esimerkiksi hyvin lyhyen avioliiton tai toisen puolison merkittävän omaisuuden tuomisen vuoksi, voidaan ositusta sovitella. Sovittelu on kuitenkin poikkeus pääsäännöstä, ja se edellyttää erityisiä perusteita.

Mitä tapahtuu yhteiselle asunnolle tai talolle?

Yhteinen koti on usein osituksen haastavin kysymys. Asunto tai kiinteistö voidaan jakaa siten, että toinen lunastaa toisen osuuden, tai koti voidaan myydä ja myyntitulo jaetaan osituksessa. Jos toinen haluaa lunastaa asunnon, mutta tarvitsee siihen ulkopuolista rahoitusta, tilanne voi muuttua verotuksellisesti monimutkaisemmaksi — tätä kannattaa selvittää asiantuntijan kanssa.

Mitä eroa on osituksella ja omaisuuden erottelulla?

Ositus toimitetaan silloin, kun puolisot ovat olleet avioliitossa ja puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Omaisuuden erottelu toimitetaan silloin, kun puolisot ovat olleet avoliitossa tai avio-oikeutta ei ole lainkaan — esimerkiksi täysin poissulkevan avioehtosopimuksen tai avoeron tilanteessa. Erottelussa kumpikin pitää yksinkertaisesti oman omaisuutensa; yhteisesti hankittu jaetaan tasan.

Lasten asiat eron jälkeen — mitä vanhempien on sovittava?

Huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Kun vanhemmat eroavat, on sovittava lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Yhteishuolto on lähtökohtainen ratkaisu eron jälkeen — siinä molemmat vanhemmat päättävät yhdessä lapsen kannalta merkittävistä asioista, kuten asuinpaikasta, koulusta ja terveydenhuollosta. Yksinhuoltaja tekee nämä päätökset yksin.

Lapsi voi asua eron jälkeen vuorotellen molempien luona tai pääasiassa toisen luona, mutta lapsella voi olla vain yksi virallinen kotikunta. Jos lapsi viettää vähintään 40 prosenttia ajastaan toisen vanhemman luona, kyseessä on vuoroasuminen.

Sopimukset huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta voidaan vahvistaa lastenvalvojan luona. Lastenvalvojan vahvistama sopimus vastaa lainvoimaltaan tuomioistuimen päätöstä. Jos yhteisymmärrystä ei synny, asiaan voidaan hakea sovittelua tai viedä se käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Usein lasta koskevat asiat käsitellään ja ratkaistaan myös tuomioistuimessa sovittelussa. Avustamme myös tilanteissa, joissa asia on edennyt tai etenemässä oikeuden käsittelyyn — olipa kyseessä sitten huolto-, asumis- tai tapaamisriita.

Jos 12 vuotta täyttäneen lapsen tahto on selvillä, se on otettava huomioon päätöksenteossa. 15 vuotta täyttäneellä lapsella on jo paljon päätösvaltaa asumistaan ja tapaamisiaan koskevissa asioissa.

Elatusapu — miten se lasketaan ja vahvistetaan?

Molemmilla vanhemmilla on velvollisuus huolehtia lapsensa elatuksesta täysikäisyyteen saakka. Tämä velvollisuus koskee myös eron jälkeen. Se vanhempi, jonka luona lapsi ei asu, maksaa elatusapua kuukausittain. Elatusavun suuruus lasketaan tapauskohtaisesti lapsen yksilöllisen tarpeen ja molempien vanhempien elatuskyvyn perusteella.

Elatusapu vahvistetaan joko lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Jos elatusvelvollinen laiminlyö maksunsa tai elatuskyky on puutteellinen, Kela voi maksaa lapselle elatustukea.

Elatusavun määrää voidaan muuttaa myöhemmin, jos olosuhteet olennaisesti muuttuvat — esimerkiksi tulotason tai lapsen tarpeiden muuttuessa.

Suuntaa antava elatusapulaskuri: https://elatusapulaskuri.fi/

Me autamme muun muassa

  • huolto- ja tapaamissopimuksen laadinnassa
  • elatusavun tason arvioinnissa ja sopimuksen vahvistamisessa
  • riitaisten tilanteiden sovittelussa ennen oikeudenkäyntiä
  • oikeudenkäynneissä huolto-, asumis-, tapaamis- ja elatusriidoissa

Usein kysytyt kysymykset

Usein kysyttyä lasten asioista

Kumpi vanhemmista saa lapsen eron jälkeen? 

Kumpikaan vanhemmista ei varsinaisesti saa lasta eron jälkeen. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa.  Laki ei määrää, kumman luona lapsi asuu ja lähtökohtana on aina lapsen etu. Myös sosiaalityöntekijöiden ja tuomareiden arviointi lapsiasioissa on aina lapsilähtöistä ja lapsen etua pohtivaa.

Vanhemmat voivat sopia asumisesta keskenään ja vahvistaa sopimuksen lastenvalvojan luona. Jos yhteisymmärrystä ei synny, käräjäoikeus ratkaisee asian. Tuomioistuin ottaa huomioon muun muassa lapsen iän, aiemman arjen, molempien vanhempien vanhemmuuden laadun sekä lapsen oman toiveen

Voiko toinen vanhempi estää tapaamiset?

Tapaamisoikeus on ensisijassa lapsen oikeus ja sen tarkoitus on turvata lapselle suhde molempiin vanhempiinsa. Jos vahvistettua tapaamissopimusta tai tuomioistuimen päätöstä ei noudateta, täytäntöönpanoa voidaan hakea käräjäoikeudelta. Vakavissa rikkomustapauksissa täytäntöönpano voidaan tehdä sakon uhalla.

Voiko elatusapua muuttaa?

Kyllä. Elatusavun määrää voidaan tarkistaa, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet edellisen vahvistamisen jälkeen, esimerkiksi jos elatusvelvollisen tulot ovat olennaisesti muuttuneet tai lapsen tarpeet ovat kasvaneet. Olennaisena muutoksena pidetään esimerkiksi noin 1/3-osuuden muutosta toisen vanhemman nettotuloissa. Muutos tehdään joko uudella lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.

Mitä tarkoittaa vuoroasuminen ja miten se vaikuttaa elatusapuun?

Vuoroasumisessa lapsi asuu lähes yhtä paljon molempien vanhempien luona eli käytännössä lapsi viettää vähintään 40 prosenttia ajastaan kummankin luona. Vuoroasumisessa elatusapu lasketaan eri tavalla kuin perinteisessä asumisessa, koska molemmille vanhemmille syntyy suoria kustannuksia lapsen arjesta. Elatusapu voi vuoroasumisessa olla pienempi tai sitä ei välttämättä vahvisteta lainkaan, jos vanhempien tulot ovat tasaiset ja lapsen kulut jakautuvat tasapuolisesti.

Isyysasiat — miten isyys vahvistetaan?

Kun lapsi syntyy avioliitossa, aviomies on automaattisesti lapsen isä. Avoliitossa tai muissa tilanteissa isyys on vahvistettava erikseen. Ilman vahvistettua isyyttä isällä ei ole huoltajuutta eikä lapsella perintöoikeutta isäänsä.

Isyys voidaan tunnustaa jo ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa. Jos tunnustamista ei ole tehty raskausaikana, lastenvalvoja käynnistää isyyden selvittämisen lapsen syntymän jälkeen. Isyyden selvittäminen vahvistetaan Digi- ja väestötietovirastossa.

Jos isyyttä ei tunnusteta vapaaehtoisesti, asia voidaan viedä tuomioistuimeen. Isyyden vahvistaminen voidaan tarvittaessa osoittaa oikeusgeneettisellä vanhemmuustutkimuksella, joka tehdään suun limakalvolta otettavasta solunäytteestä.

Isyyden vahvistamisella on merkittäviä oikeusvaikutuksia: lapsi saa oikeuden elatukseen, perintöön ja mahdolliseen perhe-eläkkeeseen.

Me autamme muun muassa

  • tilanteissa, joissa isyys on riitainen tai epäselvä
  • isyyden kumoamiseen liittyvissä kysymyksissä

Usein kysytyt kysymykset

Usein kysyttyä isyysasioista

Milloin isyys pitää erikseen vahvistaa?

Aina silloin, kun vanhemmat eivät ole avioliitossa lapsen syntyessä. Avoliitossa syntyneen lapsen isä ei ole automaattisesti lapsen juridinen vanhempi ja isyys on tunnustettava neuvolassa tai lastenvalvojalla. Ilman vahvistettua isyyttä isällä ei ole huoltajuutta eikä lapsella perintöoikeutta isäänsä.

Voiko isyyden tunnustaa ennen lapsen syntymää?

Kyllä. Isyyden voi tunnustaa jo äitiysneuvolassa raskausaikana terveydenhoitajalle tai kätilölle. Ennalta tunnustettu isyys voidaan kuitenkin peruuttaa tunnustamisen ilmoittamalla siitä kirjallisesti Digi- ja väestötietovirastoon ennen lapsen syntymää. 

Mitä jos isä kiistää isyyden?

Jos isyyttä ei tunnusteta vapaaehtoisesti, asiassa voidaan nostaa kanne isyyden vahvistamiseksi tuomioistuimessa. Isyys voidaan osoittaa oikeusgeneettisellä vanhemmuustutkimuksella, eli DNA-testillä, joka tehdään suun limakalvolta otettavasta solunäytteestä.

Mitä oikeusvaikutuksia isyyden vahvistamisella on?

Vahvistettu isyys tuo lapselle oikeuden elatukseen, perintöön ja mahdolliseen perhe-eläkkeeseen. Isälle puolestaan syntyy mahdollisuus hakea huoltajuutta ja tapaamisoikeutta. Isyyden vahvistaminen vaikuttaa siis merkittävästi sekä lapsen että isän oikeudelliseen asemaan.

Avioehtosopimus — onko se tarpeellinen?

Avioliitossa puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen — sekä ennen avioliittoa hankittuun että avioliiton aikana saatuun. Jos avioliitto päättyy eroon tai kuolemaan, omaisuus jaetaan osituksessa lähtökohtaisesti tasan. Avioehtosopimuksella tästä voidaan poiketa. Avioehtosopimus liittyy usein jäämistösuunnitteluun ja kokonaisvaikutukset esimerkiksi suhteessa testamenttiin tai lailliseen perimykseen on hyvä arvioida huolellisesti.

Avioehtosopimus voidaan tehdä ennen avioliittoa tai sen aikana, mutta ei enää sen jälkeen, kun avioerohakemus on jätetty. Sopimus tulee voimaan vasta kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon.

Avioehdot voidaan räätälöidä tarpeen mukaan

  • Totaalinen avioehto — kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen
  • Osittainen avioehto — avio-oikeuden ulkopuolelle rajataan esimerkiksi ennen avioliittoa hankittu omaisuus, perinnöt tai yritysvarallisuus
  • Yksipuolinen avioehto — avio-oikeus suljetaan pois vain toiselta puolisolta
  • Avioero-ehto — avioehto on voimassa vain erotilanteessa, mutta ei kuoleman kohdatessa

Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti, päivättävä ja allekirjoitettava kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa. Myös avioehtoa voi muuttaa tai peruuttaa avioliiton aikana tekemällä uuden sopimuksen.

Me autamme muun muassa

  • avioehtosopimuksen tarpeen arvioinnissa
  • avioehtosopimuksen sisällön suunnittelussa ja laadinnassa
  • rekisteröinnissä
  • vanhan avioehtosopimuksen muuttamisessa

Usein kysytyt kysymykset

Usein kysyttyä avioehdosta

Milloin avioehtosopimus kannattaa tehdä?

Hyvissä ajoin ja mieluiten ennen avioliittoa, koska avioliiton oikeusvaikutukset alkavat vihkimisestä.  Avioehdon voi kuitenkin tehdä avioliiton aikanakin. Avioehtoa ei voi rekisteröidä enää sen jälkeen, kun avioerohakemus on jätetty käräjäoikeudelle. Avioehtoa kannattaa harkita erityisesti silloin, kun toisella tai molemmilla puolisoilla on merkittävää omaisuutta, yritysvarallisuutta, perintöjä tai suuria omaisuuseroja.

Voiko avioehdossa määrätä vain tietystä omaisuudesta?

Kyllä. Avioehto voidaan tehdä koko omaisuutta koskevana tai vain osittaisena, esimerkiksi niin, että avio-oikeuden ulkopuolelle rajataan ennen avioliittoa hankittu omaisuus, perinnöt tai yritysvarallisuus. Avioehto voidaan räätälöidä hyvinkin yksityiskohtaisesti.

Voiko avioehdon tehdä vain toisen puolison hyväksi?

Kyllä, tätä kutsutaan yksipuoliseksi avioehdoksi. Siinä avio-oikeus suljetaan pois vain toiselta puolisolta, jolloin toinen voi olla oikeutettu tasinkoon mutta ei toisinpäin. Vaikka avioehto on yksipuolinen, molempien puolisoiden on silti hyväksyttävä ja allekirjoitettava se.

Voiko avioehtoa muuttaa jälkikäteen?

Kyllä. Avioehtosopimusta voi muuttaa tai peruuttaa milloin tahansa avioliiton aikana tekemällä uuden sopimuksen, joka täyttää samat muotovaatimukset ja rekisteröidään uudelleen Digi- ja väestötietovirastoon.

Mitä jos avioehtoa ei ole — miten omaisuus jaetaan erossa?

Ilman avioehtoa aviopuolisoiden koko netto-omaisuus jaetaan osituksessa tasan. Tämä koskee kaikkea omaisuutta eli myös ennen avioliittoa hankittua, perittyjä omaisuuksia sekä yritysvarallisuutta. Varakkaampi puoliso joutuu maksamaan toiselle tasinkoa niin, että molempien netto-omaisuudet ovat yhtä suuret.

Testamentti ja edunvalvontavaltuutus — tulevaisuutesi turvaksi

Testamentti ja edunvalvontavaltuutus kulkevat luontevasti käsi kädessä. Molemmat ovat asiakirjoja, joilla varaudut tulevaan ja molemmat on järkevää tehdä samalla kertaa, kun asiat ovat mielessä ja elämäntilanne selvillä.

Testamentti

Ilman testamenttia omaisuutesi jaetaan perintökaaren lakimääräisen järjestyksen mukaan: ensin rintaperillisille, sitten muille sukulaisille. Tämä ei aina vastaa sitä, mitä itse haluaisit.

Testamentilla voit poiketa tästä järjestyksestä — tietyin reunaehdoin. Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet heille lakimääräisesti kuuluvasta perintöosuudesta, eikä tätä oikeutta voi testamentilla sivuuttaa. Tämän puitteissa voit kuitenkin vapaasti määrätä omaisuutesi jakamisesta: kenelle, milloin ja millä ehdoilla. Hyvä valmistautuminen säästää läheisiltäsi aikaa, rahaa ja harmia sekä varmistaa, että tahtosi toteutuu.

Testamentti on tehtävä kirjallisesti, allekirjoitettava kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa, eivätkä todistajat voi olla testamentin saajia tai näiden lähisukulaisia. Todistajien on varmistuttava muiden muassa testamentin tekijän henkilöllisyydestä, testamentin omakätisestä allekirjoituksesta, testamenttaustarkoituksesta sekä tekijän testamenttauskelpoisuudesta.  Muodollinen virhe voi tehdä testamentista pätemättömän ja tämän vuoksi asiantuntijan apu kannattaa.

Me autamme sinua:

  • määrittämään, tarvitsetko testamenttia
  • arvioimaan, mitä testamentissa on juridisesti mahdollista ja järkevää määrätä
  • laatimaan muodollisesti pätevän ja yksiselitteisen asiakirjan
  • päivittämään testamentin elämäntilanteen muuttuessa, esimerkiksi avioeron tai lapsen syntymän jälkeen

USein kysytyt kysymykset

Usein kysyttyä testamentista

Voiko testamentin tehdä itse vai tarvitaanko juristi?

Laissa ei vaadita lakimiehen apua, joten testamentin voi periaatteessa tehdä itse. Testamentti on kuitenkin muodollisesti tarkka asiakirja: se on tehtävä kirjallisesti ja allekirjoitettava kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa. Pienikin muotovirhe voi tehdä testamentista kokonaan pätemättömän. Lisäksi testamentin sisällön on oltava yksiselitteinen — tulkinnanvaraiset muotoilut johtavat helposti riitatilanteisiin perillisten välillä. Juristin apu on erityisen tärkeä silloin, kun omaisuutta on paljon, perhetilanne on monimutkainen tai haluat poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä.

Mitä tarkoittaa esteetön todistaja?

Esteettömällä todistajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on puolueeton suhteessa asiakirjan tekijään ja, jolla ei ole omaa intressiä testamentin sisältöön. Todistajana ei voi toimia esimerkiksi testamentin saaja, eikä tämän puoliso tai lähisukulainen. Todistajan on oltava täysi-ikäinen ja oikeustoimikelpoinen. Käytännössä sopiva todistaja on esimerkiksi naapuri, työtoveri tai tuttava — ei siis se, jolle testamentissa jätetään omaisuutta.

Voiko testamentin muuttaa tai peruuttaa jälkikäteen?

Kyllä voi. Testamentti on aina muutettavissa tai peruutettavissa niin kauan kuin testamentintekijä on oikeustoimikelpoinen. Muutos tehdään joko laatimalla kokonaan uusi testamentti, tekemällä selkeä peruutusmerkintä vanhaan asiakirjaan tai tuhoamalla alkuperäinen testamentti. Uuden testamentin on täytettävä samat muotovaatimukset kuin alkuperäisenkin. Elämäntilanteet muuttuvat, joten testamentti kannattaa tarkistaa esimerkiksi avioeron, lapsen syntymän tai merkittävän omaisuusmuutoksen jälkeen.

Voiko testamentilla sivuuttaa omat lapset kokonaan?

Ei kokonaan. Rintaperillisillä eli vainajan lapsilla ja heidän jälkeläisillään on oikeus lakiosaan, joka on puolet heille lakimääräisesti kuuluvasta perintöosuudesta. Tätä oikeutta ei voi helposti testamentilla poistaa ja oikeuskäytännössä kynnys perinnöttömäksi tekemiselle on korkea. Laillinen peruste voi olla esimerkiksi tahallinen rikos, jolla rintaperillinen on syvästi loukannut perittävää tai tämän läheisiä, tai rintaperillisen jatkuva kunniaton ja epäsiveellinen elämäntapa. Peruste on mainittava testamentissa, ja se on näytettävä toteen, joten tähän on varauduttava jo ajoissa.

 Testamentilla voi kuitenkin vapaasti määrätä siitä omaisuuden osasta, joka ylittää lakiosan. Jos rintaperillinen haluaa lakiosansa, hänen on vaadittava sitä erikseen kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista.

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla voit etukäteen nimetä luotettavan henkilön hoitamaan taloudellisia ja henkilökohtaisia asioitasi siltä varalta, että et itse enää pysty niitä hoitamaan, esimerkiksi vakavan sairauden tai onnettomuuden vuoksi.

Ilman valtuutusta läheisesi joutuisivat hakemaan edunvalvojan määräämistä käräjäoikeuden kautta, mikä on sekä hidas että raskas prosessi. Edunvalvontavaltuutus on vaihtoehto, joka antaa sinulle itsellesi päätösvallan: kuka toimii puolestasi ja missä asioissa sekä, miten asioitasi hoidetaan.

Valtuutuksessa voit myös määrätä asioista, joihin tavallisella edunvalvojalla ei ilman valtuutusta olisi lainkaan oikeutta esimerkiksi kiinteistökaupat tai lahjoitukset läheisille. Voit lisäksi määrätä, miten valtuutetun palkkio määräytyy ja tuleeko hänen antaa määräajoin tili raha-asioidesi hoitamisesta.

Valtuutus tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut sen. Vahvistaminen edellyttää lääkärintodistusta siitä, että toimintakykysi on heikentynyt ja olet edunvalvonnan tarpeessa. Asiakirja on laadittava tarkasti oikeassa muodossa, jotta se on myöhemmin vahvistettavissa.

Valtuutus on erityisen tärkeä, jos:

  • omistat kiinteistöjä, yritysomaisuutta tai muuta merkittävää varallisuutta
  • haluat varmistaa, että juuri sinun valitsemasi henkilö toimii puolestasi
  • haluat rajata valtuutetun toimivallan tarkasti tiettyihin asioihin

USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET

Usein kysyttyä edunvalvontavaltuutuksesta

Milloin edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä?

Mahdollisimman ajoissa ja mieluiten silloin, kun asiat ovat vielä hyvin ja ajatukset selkeitä. Valtuutuksen voi tehdä minkä ikäisenä tahansa, mutta sen tekeminen ei onnistu enää siinä vaiheessa, kun oikeustoimikelpoisuutta ei ole. Odottaminen on yleisin virhe — valtuutuksen tarve tulee usein yllättäen.

Mitä eroa on edunvalvontavaltuutuksella ja tavallisella valtakirjalla?

Tavallinen valtakirja on usein suppeampi, eikä riitä erilaisiin elämäntarpeisiin, jotka syntyvät vasta, kun valtuuttaja menettää toimintakykyään. Edunvalvontavaltuutus sen sijaan on suunniteltu nimenomaan tätä tilannetta varten: se tulee voimaan vasta kun toimintakyky on heikentynyt ja Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut sen. Edunvalvontavaltuutus on siis huomattavasti laajempi ja kokonaisvaltaisempi asiakirja.

Voiko edunvalvontavaltuutuksen tekijä enää toimittaa itse asioitaan?

Edunvalvontavaltuutus ei vaikuta tekijän elämään ennen kuin se saatetaan voimaan. Senkin jälkeen, kun edunvalvontavaltuutus astuu voimaan, valtuutuksen antajalla ja määrätyllä edunvalvontavaltuutetulla on rinnakkainen toimivalta hoitaa valtuutetun asioita.

Palvelupaketit

Palvelu Hinta (sis. alv)
Testamentti 300 €
Edunvalvontavaltuutus 300 €
Testamentti + edunvalvontavaltuutus 450 €

Yhdistämällä molemmat asiakirjat säästät 150 euroa ja saat kerralla hoidettua kaksi tärkeintä tulevaisuuden turva-asiakirjaa.

Ota yhteyttä

Ota yhteyttä

Perhe-elämän muutokset ovat henkilökohtaisia ja siksi jokainen tilanne vaatii yksilöllistä lähestymistä. Varaa maksuton alkukeskustelu, niin käydään läpi tilanteesi rauhassa.