Läheisen kuolema
Läheisen menehtyminen tuo mukanaan surun lisäksi joukon käytännön asioita, jotka on hoidettava raskaassa elämäntilanteessa.
Kun elämä vaatii selkeitä päätöksiä
Läheisen menehtyminen tuo mukanaan surun lisäksi joukon käytännön asioita, jotka on hoidettava raskaassa elämäntilanteessa. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa, kuolinpesän asiat on selvitettävä ja perillisten kesken on päästävä sopimukseen omaisuuden jakamisesta.
Olemme auttaneet perheitä näissä kysymyksissä yli 20 vuoden ajan ja tiedämme, että jokainen tilanne on erilainen. Me autamme sinut navigoimaan prosessin läpi selkeästi ja inhimillisesti, ilman turhaa juridista kapulakieltä.
Perunkirjoitus
Perunkirjoitus on lakisääteinen toimitus, jossa selvitetään vainajan taloudellinen tilanne kuolinhetkellä. Perukirjaan on listattava muun muassa kaikki varat, velat, perilliset ja mahdolliset testamentinsaajat. Se on pakollinen jokaisen Suomessa vakinaisesti asuneen henkilön kuoleman jälkeen, iästä tai varallisuudesta riippumatta.
Perukirja on perunkirjoituksessa laadittava asiakirja, joka palvelee kolmea tarkoitusta: se on veroilmoitus perintöverotuksen toimittamista varten, virallinen omaisuusluettelo sekä osakasluettelo kaikista kuolinpesän osakkaista.
Mitä perunkirjoituksessa tarvitaan ja missä ajassa se on hoidettava?
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta ja valmis perukirja on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Jos aikataulu on tiukka, Verohallinnolta voi hakea lisäaikaa — mutta hakemus on tehtävä ennen kolmen kuukauden määräajan umpeutumista. Perunkirjoitukset myöhästyminen johtaa korotukseen perintöveroon.
Keskeinen asiakirja on sukuselvitys, jossa vainajan tiedot kulkevat katkeamattomana 15 ikävuodesta kuolinpäivään asti — sen perusteella vahvistetaan, ketkä ovat oikeutettuja perintöön. Lisäksi tarvitaan kattava selvitys kaikesta omaisuudesta: mm. pankkitilit, kiinteistöt, sijoitukset, mahdolliset osuudet jakamattomiin kuolinpesiin, ajoneuvot sekä kaikki velat. On tärkeää muistaa, että mikäli perinnönjättäjä oli avioliitossa, niin myös lesken omaisuus ja velat on merkittävä perukirjaan.
Kuka vastaa perunkirjoituksesta?
Vastuu perunkirjoituksen toimittamisesta on sillä kuolinpesän osakkaalla, jonka hoidossa vainajan omaisuus on, eli useimmiten leskellä tai vainajan lapsella. Pesän osakkaat voivat sopia keskenään, kuka hoitaa käytännön järjestelyt.
Autamme käytännön järjestelyissä alusta loppuun, aina sukuselvitysten hankinnasta perukirjan laadintaan ja Verohallinnolle toimittamiseen asti.
Autamme muun muassa:
- sukuselvitysten ja tarvittavien asiakirjojen hankinnassa
- perukirjan laadinnassa ja varallisuuden kartoittamisessa
- pesänselvityksessä, mukaan lukien velkojen ja saatavien selvittäminen
- perukirjan toimittamisessa Verohallinnolle määräajassa
Perunkirjoituksen palvelupaketti
799,00 sis. alv
Palvelupaketti sisältää tavanomaiseen perunkirjoitukseen liittyvät toimet (enintään 6 h oikeudellista työtä), mahdolliset kulut laskutetaan erikseen.
Usein kysytyt kysymykset
Usein kysyttyä perunkirjoituksesta
Onko perunkirjoitus pakollinen?
Perunkirjoitus on pakollinen jokaisen Suomessa vakinaisesti asuneen henkilön kuoleman jälkeen, varallisuudesta tai iästä riippumatta.
Miten perunkirjoitustoimeksianto yleensä etenee?
Perunkirjoituksen tyypillinen eteneminen:
- 1. Tapaaminen asianajotoimistollamme (voidaan järjestää myös etänä), jossa yhteydessä kokoamme tiedot perunkirjoitusta varten tarvittavista tiedoista sekä ohjeistamme osakasta vielä tarvittavien asiakirjojen hankinnasta.
- 2. Saatuamme tarvittavat asiakirjat koostamme perukirjaluonnokset perunkirjoitustilaisuutta varten
- 3. Perunkirjoitustilaisuus, jossa käymme läpi perukirjaan merkityt tiedot ja asiakirjan allekirjoitus. Perunkirjoitukseen osallistuminen onnistuu myös etänä.
- 4. Toimitamme perukirjan puolestanne verottajalle.
- 5. Avustamme halutessanne myös perinnönjakoon liittyvissä asioissa.
Asiantuntijan apu säästää aikaa ja usein myös rahaa sekä varmistaa, että asiakirja täyttää lain ja verottajan vaatimukset.
Mitä tapahtuu, jos perunkirjoitus myöhästyy?
Verohallinto voi määrätä myöhästymismaksun, mikäli perukirja toimitetaan heille enintään 60 päivää myöhässä.
Jos perunkirjoitus myöhästyy yli 60 päivää, Verohallinto voi korottaa perintöveroa. Jos määräaika uhkaa ylittyä, lisäaikaa voi hakea Verohallinnolta. On kuitenkin tärkeää muistaa, että jatkoaikahakemus on tehtävä ennen kuin perinnönjättäjän kuolemasta on kulunut 3 kk. Kannattaa siis toimia ajoissa.
Mikä on pesänilmoittaja?
Pesänilmoittaja on se kuolinpesän osakas, joka toimittaa perunkirjoituksen pitäjälle tiedot vainajan varoista ja veloista. Käytännössä hän on se henkilö, joka tuntee vainajan taloudellisen tilanteen parhaiten ja vastaa siitä, että kaikki tiedot ovat oikein. Pesänilmoittajalla on lain mukainen totuusvelvollisuus, joten tiedot on annettava parhaan tiedon mukaan oikeina.
Kuka saa maksaa kuolinpesän laskuja?
Ennen perunkirjoitusta kuka tahansa kuolinpesän osakas voi toimittaa kuolinpesälle osoitettuja, selviä ja riidattomia laskuja, esimerkiksi hautajaisiin ja kuolinpesän hoitoon liittyen pankkiin maksettavaksi. Laskujen täytyy olla osoitettu edesmenneelle omaisellesi tai kuolinpesälle. Pankki vaatii myös sukuselvityksen, jolla voitte osoittaa osakasasemanne. Pankeilla on myös omat valtakirjapohjansa, joilla kuolinpesän osakkaat voivat valtuuttaa yhden osakkaan hoitamaan kuolinpesän pankkiasioita.
Mistä virkatodistukset tilataan?
Virkatodistukset eli sukuselvitykset tilataan sen mukaan, mihin seurakuntaan tai rekisteriin vainaja on kuulunut. Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenten sukuselvitykset voi tilata perinnönjättäjän oman seurakunnan aluekeskusrekisteristä, ortodoksisen kirkon jäsenten kirkon keskusrekisteristä ja kirkosta eronneiden Digi- ja väestötietovirastosta. Sukuselvityksessä tietojen on kuljettava katkeamattomana 15 ikävuodesta kuolinpäivään asti. Mikäli perinnönjättäjä on kuollut lapsettomana, niin virkatodistukset tarvitaan myös hänen vanhemmistaan sekä sisaruksistaan (mikäli vanhemmat ovat menehtyneet).
Virkatodistuksen tilaus:
Kuka maksaa perunkirjoituksen kulut?
Perunkirjoituksen kulut maksetaan kuolinpesän varoista. Osakkaat eivät maksa kuluja henkilökohtaisesti, mikäli kuolinpesässä on omaisuutta.
Mitä jos kuolinpesässä ei ole rahavaroja?
Jos pesässä ei ole riittävästi rahaa laskujen maksamiseen, kyseessä on ylivelkainen kuolinpesä. Perunkirjoitus täytyy suorittaa myös ylivelkaisessa kuolinpesässä ja perukirja on järkevää toimittaa tiedoksi velkojille. Velat eivät kuitenkaan periydy omaisille ja osakkaat eivät yleensä vastaa ylivelkaisen kuolinpesän veloista.
Osakkaat voivat joutua vastaamaan hautajais- ja perunkirjoituskuluista henkilökohtaisesti, mikäli ovat sopineet hautajaisista tai perunkirjoituksesta. Vähävaraisessa pesässä voidaan hakea hautausavustusta hyvinvointialueen sosiaalipalveluista. Muista veloista osakkaat eivät pääsääntöisesti vastaa henkilökohtaisesti ja velkoja voidaan yleensä maksaa vain pesän varoista.
Ylivelkaisten kuolinpesien osalta on äärimmäisen tärkeää kiinnittää huomiota kuolinpesän laskujen maksujärjestykseen!
Perinnönjako — miten omaisuus jaetaan käytännössä?
Perunkirjoituksen jälkeen on aika selvittää, miten omaisuus käytännössä jaetaan perillisten kesken. Perinnönjako voidaan tehdä osakkaiden kesken sopimuksella tai ulkopuolisen pesänselvittäjän ja -jakajan tekemänä. Perintö jaetaan laillisesti perintökaaren, avioliittolain ja mahdollisen testamentin määräämällä tavalla ja verotuskin on otettava huomioon. Usein on viisasta käyttää apuna asiantuntijaa.
Perinnönjaolle ei ole laissa asetettua määräaikaa, mutta mitä pidempään jako viivästyy, sitä monimutkaisemmaksi tilanne voi muuttua. Tästä syystä perinnönjako kannattaa hoitaa mieluummin nopeasti, kuin viivyttää asiaa vuosia. Autamme perinnönjaoissa pitkällä kokemuksella päämääränä oikeudenmukaisin ja edullisin lopputulos.
Pitääkö ositus tehdä ennen perinnönjakoa?
Ennen perinnönjakoa on toimitettava omaisuuden ositus, mikäli perinnönjättäjä on ollut kuollessaan enemmän omistava aviopuoliso ja avio-oikeutta ei ole kokonaan suljettu pois avioehtosopimuksella. Avioerotilanteissa ositus on tehtävä ennen perinnönjakoa, mikäli ositusta ei ole tehty ennen toisen puolison kuolemaa.
Leskellä on oikeus vedota tasinkoetuoikeuteen, mikä tarkoittaa, että edesmennyttä puolisoaan enemmän omistavan lesken ei tarvitse luovuttaa omaisuuttaan tasinkona kuolinpesälle. Leskellä on myös oikeus pitää yhteinen asuinirtaimisto ja yhteisenä kotina käytetty asunto jakamattomana hallussaan. Mikäli enemmän omistava leski vetoaa edellä mainittuihin oikeuksiinsa, varsinaista ositusta ei tehdä vielä lesken eläessä ja mahdollinen perinnönjako voidaan tehdä vain edesmenneen muusta omaisuudesta.
Osituksessa selvitetään, mikä omaisuus kuuluu kuolinpesälle ja mikä jää eloonjääneelle puolisolle tai puolison kuolinpesälle. Vasta osituksen jälkeen nähdään, mitä on perillisten kesken jaettavana. Ositus voidaan toimittaa samassa yhteydessä perinnönjaon kanssa.
Täytyykö omaisuuden erottelu tehdä ennen perinnönjakoa?
Jos puolisot eivät olleet naimisissa, vaan avoliitossa, suoritetaan omaisuuden erottelu. Omaisuuden erottelussa selviää, mikä omaisuus kuuluu kuolinpesälle ja, mikä omaisuus kuuluu kuolinpesälle. Omaisuuden erottelu on tehtävä ennen perinnönjakoa, jos perillinen on joku muu kuin avoleski.
Sopimusjako vai toimitusjako — kumpi sopii tilanteeseen?
Helpoin ja edullisin tapa on sopimusjako, jossa kaikki kuolinpesän osakkaat pääsevät yhteisymmärrykseen omaisuuden jakamisesta. Sopimuksesta laaditaan perinnönjakokirja, jonka kaikki osakkaat allekirjoittavat kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa.
Jos yhteisymmärrystä ei synny, kuka tahansa osakas voi vaatia toimitusjakoa, jossa käräjäoikeus määrää ulkopuolisen pesänjakajan hoitamaan jaon. Toimitusjako on huomattavasti kalliimpi ja hitaampi prosessi ja siksi erimielisyyksiin kannattaa hakea apua jo varhaisessa vaiheessa.
Mitä perinnönjaossa täytyy ottaa huomioon?
Perinnönjaossa on huomioitava useita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa lopputulokseen merkittävästi: mm. ennakkoperinnöt, joita vainaja on eläessään antanut joillekin perillisistä, lesken hallintaoikeus yhteiseen kotiin, ositukset sekä mahdollisen testamentin määräykset ja lakiosat.
Jos perinnönjakosopimuksen tai perinnönjakokirjan ovat hyväksyneet kaikki perilliset kahden esteettömän todistajan todistamana, perinnönjako tulee heti lainvoimaiseksi, jolloin perinnöt voidaan jakaa. Muussa tapauksessa allekirjoituksesta alkaa kulua kuuden kuukauden moiteaika, jonka aikana osakas voi riitauttaa perinnönjaon nostamalla moitekanteen käräjäoikeudessa.
Autamme pitkällä kokemuksella muun muassa:
- ositus- ja perinnönjakosopimuksen laatimisessa
- ennakkoperintöjen ja muiden erityistilanteiden huomioimisessa
- riitaisissa kuolinpesissä osakkaan avustajana tai käräjäoikeuden määräämänä pesänselvittäjänä – ja jakajana
- sovittelussa ennen kuin erimielisyydet etenevät tuomioistuimeen
Usein kysytyt kysymykset
Usein kysyttyä perinnönjaosta
Voiko perinnönjaon riitauttaa jälkikäteen?
Kyllä, mutta vain tietyn ajan kuluessa. Perinnönjakokirjan allekirjoittamisen jälkeen alkaa kuuden kuukauden moiteaika, jonka aikana osakas voi riitauttaa jaon tuomioistuimessa. Jos moitekannetta ei nosteta, perinnönjako on moiteajan kuluttua lainvoimainen eikä sitä voi enää riitauttaa. Jos jakokirjaan on otettu kaikkien osapuolten hyväksyntälauseke, tulee jako heti lainvoimaiseksi ilman moiteaikaa.
Mitä jos yksi perillinen ei suostu allekirjoittamaan jakokirjaa?
Jos osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen, kuka tahansa osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Pesänjakaja on puolueeton ulkopuolinen asianajaja, joka toimittaa jaon tarvittaessa ilman kaikkien osakkaiden suostumusta. Toimitusjako on kuitenkin kalliimpi ja hitaampi prosessi kuin sopimusjako, joten erimielisyyksiin kannattaa hakea sovitteluapua ennen tähän vaiheeseen päätymistä.
Miten ennakkoperintö vaikuttaa perinnönjakoon?
Ennakkoperintö on lahja, jonka vainaja on eläessään antanut jollekin perillisistä ja jonka on tarkoitettu vähentävän tämän perintöosuutta. Ennakkoperintö lisätään laskennallisesti takaisin pesän varoihin, minkä jälkeen perintöosuudet lasketaan tästä kokonaissummasta ja ennakkoperinnön saanut perillinen saa vastaavasti pienemmän osuuden jaossa. Rintaperilliselle annetun lahjan oletetaan lähtökohtaisesti olevan ennakkoperintöä, ellei vainaja ole erikseen toisin määrännyt.
Testamentin tulkinta ja täytäntöönpano
Testamentti on vainajan viimeinen tahto, mutta käytännössä se ei aina ole yksiselitteinen. Epäselvät tai puutteelliset muotoilut voivat johtaa erimielisyyksiin perillisten välillä siitä, mitä testamentintekijä on oikeasti tarkoittanut.
Perintökaaren mukaan testamenttia on aina tulkittava siten, että lopputulos vastaa mahdollisimman hyvin tekijän todellista tahtoa. Koska tekijä ei enää ole paikalla selventämässä tarkoitustaan, tulkinnassa on otettava huomioon testamentin kokonaisuus, tekijän elämäntilanne ja olosuhteet sen tekohetkellä. Testamentissa voi olla sitovia ehtoja, mutta myös pelkkiä toivomuksia tai suosituksia. Näiden erottaminen toisistaan on tärkeää, sillä oikeusvaikutukset ovat erilaiset.
Testamentin täytäntöönpano käytännössä
Ennen kuin testamentti voidaan panna täytäntöön, se on annettava todisteellisesti tiedoksi jokaiselle perilliselle erikseen. Perillisellä on kuusi kuukautta aikaa moittia testamenttia siitä lukien, kun se on hänelle annettu tiedoksi. Jos moitetta ei tule, testamentti on lainvoimainen. Perilliset voivat myös hyväksyä testamentin kirjallisesti, jolloin se tulee kaikkien perillisten hyväksynnän jälkeen heti lainvoimaiseksi ilman odotusaikaa.
Testamentti pannaan täytäntöön pääsääntöisesti perinnönjaon yhteydessä. Jos testamentissa on määrätty tietystä omaisuudesta jollekin henkilölle — niin sanottu erityisjälkisäädös eli legaatti — se täytetään jakamattomasta pesästä ennen varsinaista perinnönjakoa. Testamentissa voidaan myös nimetä toimeenpanija, jonka tehtävänä on huolehtia testamentin täytäntöönpanosta.
Me autamme asiantuntemuksella muun muassa:
- testamentin tulkintaan liittyvissä erimielisyyksissä
- testamentin tiedoksiannoissa perillisille
- täytäntöönpanon käytännön järjestelyissä
- tilanteissa, joissa testamentin pätevyyttä tai sisältöä riitautetaan
Usein kysytyt kysymykset
Usein kysyttyä testamentin tulkinnasta ja täytäntöönpanosta
Mitä tapahtuu, jos testamentti on epäselvä tai tulkinnanvarainen?
Epäselvää testamenttia tulkitaan aina tekijän oletetun tahdon mukaisesti — ei perillisten toiveiden mukaisesti. Jos tulkinnasta syntyy riita, ensisijaisesti pyritään sopimukseen perillisten kesken. Jos yhteisymmärrystä ei synny, asia voidaan viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että testamentti laaditaan alun perin lain vaatimassa muodossa ja riittävän tarkasti.
Voiko testamenttia moittia ja millä perusteilla?
Kyllä. Testamenttia voidaan moittia käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa sen tiedoksisaannista. Yleisimpiä perusteita ovat muotovirheet, testamentintekijän testamenttauskelpoisuuden puuttuminen tekohetkellä tai se, että testamentti on laadittu pakottamalla tai petollisesti. Pelkkä perillisen tyytymättömyys testamentin sisältöön ei ole oikeudellisesti merkityksellinen moiteperuste.
Mitä tarkoittaa testamentin legaatti?
Legaatti eli erityisjälkisäädös tarkoittaa, että testamentissa on määrätty tietystä omaisuudesta esim. mökistä, koruista tai rahasummasta tietylle henkilölle. Legaatti täytetään ennen varsinaista perinnönjakoa jakamattomasta pesästä. Ilman muuta perillisasemaa legaatinsaaja ei ole kuolinpesän osakas, vaan hänellä on oikeus vain testamentissa määrättyyn omaisuuteen hieman velkojan tapaan.
Mitä jos testamentti loukkaa vainajan velkojien oikeuksia?
Testamentin hätäinen täytäntöönpano ennen kuin pesän velat on selvitetty voi johtaa ääritapauksessa testamentin saajan henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista. Kuolinpesä on aina ensin selvitettävä eli velat maksettava ja omaisuus selvitettävä ennen kuin omaisuutta voidaan jakaa testamentin mukaisesti.
Lakiosakysymykset
Lakiosa on rintaperillisen — eli vainajan lasten ja heidän jälkeläistensä — lain turvaama vähimmäisoikeus perintöön. Se on puolet siitä osuudesta, jonka rintaperillinen saisi ilman testamenttia. Jos rintaperillisiä on esimerkiksi kolme, kunkin perillisen lain mukainen perintöosa olisi kolmannes ja siitä perillisen lakiosa on kuudesosa jäämistön arvosta.
On tärkeää muistaa, että lakiosa ei tule automaattisesti. Rintaperillisen on sitä itse vaadittava testamentin saajalta kuuden kuukauden sisällä testamentin tiedoksisaannista.
Miten lakiosaa vaaditaan?
Lakiosavaatimus on tehtävä todisteellisesti testamentin saajalle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu perilliselle tiedoksi. Jos ilmoitusta ei tehdä määräajassa, oikeus lakiosaan menetetään.
Mitä jos pesässä ei ole riittävästi varoja lakiosan maksamiseksi?
Jos vainaja on eläessään antanut merkittäviä lahjoja, jotka ovat pienentäneet jäämistöä, rintaperillinen voi tietyissä tilanteissa nostaa lakiosan täydennyskanteen lahjan saajaa vastaan. Erityisesti niin sanotut suosiolahjat eli lahjat, jotka selvästi suosivat yhtä perillistä muiden kustannuksella sekä lähellä kuolemaa annetut merkittävät lahjoitukset voidaan ottaa toisinaan huomioon lakiosaa laskettaessa.
Me autamme muun muassa:
- lakiosavaatimuksen tekemisessä ja sen oikeaoppisessa toimittamisessa
- lakiosan laskemisessa, mukaan lukien ennakkoperintöjen ja lahjoitusten huomioiminen
- lakiosan täydennyskanteissa
- tilanteissa, joissa lakiosavaatimus on riitainen
Usein kysytyt kysymykset
Usein kysyttyä lakiosasta
Kenellä on oikeus lakiosaan?
Lakiosaan ovat oikeutettuja ainoastaan rintaperilliset eli perittävän suorat jälkeläiset, kuten vainajan lapset, lapsenlapset tai näiden jälkeläiset. Jos lapsi on kuollut, lapsenlapsi perii hänen osuutensa ja, jos kuolleen lapsen lapsenlapsi on kuollut, hänen lapsensa perii tämän osuuden. Puolisolla, vanhemmilla, sisaruksilla tai muilla sukulaisilla ei ole lakiosaoikeutta.
Kuinka suuri lakiosa on?
Lakiosa on aina puolet siitä perintöosuudesta, jonka rintaperillinen saisi ilman testamenttia. Käytännössä: jos vainajalla on yksi lapsi, lakiosa on puolet koko jäämistöstä. Jos lapsia on kaksi, kummankin lakiosa on neljännes. Jos lapsia on kolme, kunkin lakiosa on kuudesosa jäämistöstä.
Voiko vainaja tehdä rintaperillisen kokonaan perinnöttömäksi?
Kyllä, mutta vain erittäin rajatuilla perusteilla ja tämä on äärimmäisen harvinaista. Peruste voi olla esimerkiksi tahallinen rikos, jolla rintaperillinen on syvästi loukannut perittävää tai tämän läheisiä, tai rintaperillisen jatkuva kunniaton ja epäsiveellinen elämäntapa. Peruste on mainittava testamentissa, ja se on näytettävä toteen, mikä käytännössä on usein hankalaa.
Otetaanko elinaikaiset lahjat huomioon lakiosaa laskettaessa?
Kyllä, tietyissä tilanteissa ja erikseen vaadittaessa. Esimerkiksi, jos vainaja on eläessään antanut ennakkoperinnön tai lahjan, jolla on suosittu jotakin perillistä toisen kustannuksella, lahja voidaan ottaa huomioon lakiosaa laskettaessa. Yleensä tällainen luovutus otetaan huomioon lahjoitushetken arvolla. Selvästi yhtä perillistä suosivat lahjat sekä lähellä kuolemaa annetut merkittävät lahjoitukset voivat siten vaikuttaa lakiosan suuruuteen.
Ota yhteyttä
Ota yhteyttä
Nämä asiat on helpompi hoitaa ajoissa kuin kiireessä.
Varaa maksuton alkukeskustelu, niin käydään läpi tilanteesi ja katsotaan mikä palvelu sopii juuri sinulle.